Vuoden viimeinen kunnanvaltuuston kokous on takana. Eduskuntavaalien lähestyminen näkyy kärkäämpänä tarttumisena toisten sanomisiin ja tekemisiin.
Nurmijärven kunnanvaltuustossa (12.12.2018) äänestettiin kahdesta asiasta. Toinen liittyi uusittavaan hallintosääntöön. Jo kunnanhallituksessa keskusteltiin mahdollisesta vanhus- ja vammaisneuvostojen edustajien läsnäolo-oikeudesta hyvinvointilautakunnan kokouksissa. Juha Peltonen (SD) ehdotti kannattamanani tämän oikeuden sallimista. Hävisimme äänestyksen tuolloin 5-6. Kunnanvaltuustossa toimimme samoin; Peltonen esitti ja minä kannatin.
Keskustelu oli vilkasta puoleen ja toiseen. Itse olisin nähnyt tämän pienenä alkuna sille, että vanhusten ja vammaisten ääni kuuluisi edes jollain sektorilla. Kunnassamme tämä asia on aivan retuperällä neuvostojen rooli ei ole sellainen kuin sen tulisi olla. Vammais- ja vanhusneuvostojen tehtävänä olisi vaikuttaa kunnalliseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja seurantaan kaikilla hallinnonaloilla.
Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta, VANE, kommentoi vammaisneuvoston roolia kunnissa näin: ”Vammaisneuvosto osallistuu kaikkien hallinnonalojen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Hyvin toimiva yhteistyö kunnan ja vammaisneuvoston välillä hyödyttää molempia osapuolia. On tärkeää, että vammaisneuvostossa on edustettuna tai tarvittaessa kutsuttuna eri hallinnonalojen edustajia. Näin vammaisneuvoston asiantuntemus saadaan kanavoitua kaiken kunnassa tehtävän vammaisia ihmisiä koskevan päätöksenteon tueksi. Hyvässä yhteistyössä tieto kulkee saumattomasti molempiin suuntiin: Vammaisneuvosto tuo itse aktiivisesti esiin havaitsemiaan epäkohtia. Kunnan toimielimet taas osaavat hyödyntää neuvoston asiantuntemusta.”
Itse olen vammaisneuvoston jäsen enkä näe näiden kriteerien täyttyvän. Edustus hyvinvointilautakunnassa ei olisi korjannut tilannetta, mutta olisi ollut askel oikeaan suuntaan kehittämään ja luomaan tarvittavia menettelytapoja, että vammaisten oikeudet toteutuvat. Asian vastustajat perustelivat kantaansa sillä, että edustus ei ole oikein, koska edustajaa ei ole valittu sinne demokraattisen prosessin eli vaalien tuloksena. Pohditiin myös tämän lisäedustuksen pidentävän kokouksia. Olin vammaisoikeuksiin erikoistuneen lakimiehen, Jukka Kumpuvuoren, vammaisoikeuksiin liittyvässä seminaarissa syyskuussa, jossa pohdittiin muun muassa sitä, että vammaisten edustajia tulisi saada mukaan päätöksentekoon, mutta haasteena on se, että heitä ei ole ehdolla vaaleissa…
Useissa kunnissa vanhus- ja vammaisneuvostolla on läsnäolo-oikeus joissakin lautakunnissa eikä sitä ole koettu ongelmaksi. Meillä tämä keskustelu johti äärimmillään siihen, että todettiin myös tässä tapauksessa shakinpelaajillakin tulisi olla oikeus saada edustajansa hyvinvointilautakuntaan. Varsin epärelevantti kommentti. Vai onko lainsäädännössä pykälä siitä, että shakinpelaajilla tulee olla kunnassa oma neuvosto? Niin tai näin vanhusten ja vammaisten ääni on saatava kuulumaan kunnallisessa päätöksentekoprosessissa riittävästi ja oikea-aikaisesti. Tämän toteutukseen varmasti palataan vielä!
Illan toinen äänestys koski Harri Lepolahden (SD) tekemää valtuustoaloitetta liittyen maksuttomiin opetusmateriaaleihin toisella asteella. Virkamiehet olivat vastauksessaan arvioineen tämän hinnaksi noin miljoona euroa ja haasteeksi sen, miten se kohtelisi kunnan nuoria tasapuolisesti ja miten huomioitaisiin ne nuoret, jotka tulevat muista kunnista Nurmijärvelle opiskelemaan. Vastauksessa linjattiin, että asiaan tarvitaan valtakunnantason päätöksiä.
SDP:n valtuustoryhmä oli päätynyt tekemään aloitteesta palautusesityksen, jonka teksti kuului näin: ”Kunta selvittää, onko olemassa keinoja, millä toisen asteen opiskelun kustannuksia voidaan alentaa. Lisäksi selvitetään, miten Nurmijärvellä kunta, oppilaitos ja koulutuksen järjestäjä voivat tukea tai auttaa yksittäistä opiskelijaa, jolla ei ole varaa hankkia tarvittavia oppimateriaaleja ja työvälineitä”. Vihreä valtuustoryhmä kannatti palautusesitystä puheenvuorollani, jonka voit katsoa tästä:
Puheessani halusin erityisesti korostaa myös päätöksentekijöiden vastuuta nuorten tulevaisuudesta. Lainasin puheeseen pätkän Pirkka-Pekka Peteliuksen erinomaisesta blogotekstistä: ”Kun puhutaan syrjäytymisestä, saan näppylöitä. Minusta termi on tahallisen harhaan johtava. Se syyllistää yksilön itsensä kontolle oman onnettoman kohtalonsa, ikään kuin hän itse vapaana valintanaan haluaisi syrjäytyä. Olisi oikeampaa käyttää ilmaisua syrjäytetty, jolloin ympäristönkin kontolle sälyttyisi osuutensa tästä onnettomuudesta”. Meidän ei Nurmijärvellä tarvitse odottaa valtakunnantason päätöksiä ja määräyksiä, vaan voimme olla edelläkävijöitä ja tehdä satsauksia nuorten hyvinvointiin. Asiasta kuitenkin äänestettiin ja äänestystulos oli palautusta vastaan äänin 30-21:
Varsinainen tiukka ajatustenvaihto alkoi valtuuston kokouksen jälkeen, kun erehdyin kommentoimaan näitä molempia äänestystuloksia ”kovien arvojen äänetystuloksiksi”. Minun arvomaailmassani ne ovat niitä. Sanavalinta voisi olla toisenlainen, mutta lopputulos on sama. Näillä äänestyksillä kumottiin yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävät asiat, joiden hintalappu olisi ollut nolla euroa.
Kirvoittipa kommenttini sosiaalisessa mediassa myös esiin myös sanan ”populismi”. Tätä sanaa valtuustossa käytettiin myös, kun äänestimme subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisen puolesta. Koska termi on varsin vaikeaselkoinen ja monimerkityksinen tutkailin hieman asiaa. Löysin tällaisen määritelmän, kun populismi liitetään politiikkaan: ”Populismi tarkoittaa kansansuosioon kansankiihotuksellisin keinoin tähtäävä poliittista toimintaa. Populismi voidaan käsittää aatteena, joka korostaa ihmisarvoa ja demokratiaa. Jos moittii toista populistiksi, asettuu itse elitistiseen rooliin. Sanaa tulee käyttää siis harkiten muiden toimintaa arvioidessa. Aidostikin hyvää tarkoittavat ajatukset ja esitykset voidaan toisaalta leimata populistisiksi, jos halutaan estää niiden eteneminen pelien takia”. Omalta osaltani allekirjoitan puolustavani ihmisarvoa ja demokratiaa, mutta kansankiihottajaa minusta ei kyllä saa :).
Toisaalta kuten vastasin Facebook- kommentiinkin, että asioista eri mieltä oleminen ja keskusteleminen on myös eteenpäin vievä voima. Jos olisimme kaikesta samaa mieltä tuskin voisimme sanoa asuvamme demokraattisessa valtiossa. Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta kaikille politiikantekijä -kollegoille, puolueesta riippumatta, kunnan virkamiehille, vihreille ystäville, kaikille minua tsempanneille ja tukeneille ystäville ja kotijoukoille <3. Rauhallista joulunaikaa!