Mielipidekirjoituksemme yhdessä vammaisneuvoston varapuheenjohtaja Veli-Matti Aittolan kanssa Nurmijärven uutisissa 22.1.2025.

Nurmijärven kunnassa on valmisteilla hallintosäännön ja sitä myötä myös toimielinrakenteen muutos. Valtuutetuille on tuotu esitys, jossa vanhus- ja vammaisneuvosto yhdistettäisiin.

Kuntalain mukaan (410/2015, 28 §) vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto. Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

Uuden toimielinrakenteen valmisteluprosessi ei ole tapahtunut hyvän hallintotavan mukaisesti. Vanhus- ja vammaisneuvostoa ei oltu kuultu ennen yhdistämisajatuksen esittämistä valtuutetuille. Tämän kirjoituksen tekijöistä vammaisneuvoston varapuheenjohtaja kuuli esityksestä allekirjoittaneelta valtuutetulta.

Vaikka yhteinen neuvosto voi näyttäytyä tehokkuutta edistävänä ratkaisuna, sillä on todellisuudessa merkittäviä vaikutuksia, jotka heikentävät edustuksellisuutta ja ryhmien erityistarpeiden huomioimista. Yhdistämällä neuvostot riskinä on, että ryhmien väliset tarpeet painottuvat epätasaisesti ja toisen intressit jäävät vähemmälle. Yhdistämisellä on myös kielteinen vaikutus osallisuuden kokemukseen. Näiden neuvostojen edustamilla kuntalaisilla on usein jo valmiiksi heikommat mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Suomi on sitoutunut vammaissopimuksen (artikla 3 ja 4) kautta siihen, että kaikissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksissä on neuvoteltava tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa. Nurmijärven vammaisneuvosto on tuonut selkeästi esiin, yhdistämisajatuksen tultua ilmi, kantansa, että vastustaa neuvostojen yhdistämistä. Ei voi olla totta, että asiaa lähdetään puskemaan eteenpäin kysymättä siitä asianomaisilta tai sivuutetaan heidän näkemyksensä. Vammainen henkilö kokee tällaisen tiedon henkilökohtaisena uhkana, että jotain tärkeää ollaan viemässä pois.  Miten käy nurmijärveläisten vammaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien? Todellisena vaarana on, että vammaisten ääni jää kuulumattomiin. Tarkoituksena ei kuitenkaan liene vähentää vammaisten asemaa päätöksenteossa.

Päätöksentekijöiden tulee ymmärtää, millainen tieto ja kokemus vanhus- sekä vammaisneuvostoista löytyy. Yhdistämällä kaksi neuvostoa tulee vain yksi. Kokemusasiantuntijoita vähenee, kuten myös lausuntoja. Vammaisneuvoston asiat koskevat koko elämänkaarta vauvasta vaariin. Vammaisneuvostossa on edustus useasta eri vammaisjärjestöstä. Neuvostot tekevät yhteistyötä, mutta käsiteltävät asiat ovat aivan erilaisia. On surullista todeta, että vammattomat ihmiset tekevät tällaisia lyhytnäköisiä ja asiaa syvemmin ymmärtämättömiä esityksiä tai päätöksiä.

Mikä on tämän yhdistämisajatuksen tausta-ajatus? Nuukailusta tässä tuskin lienee kyse. Ymmärtämättömyys sen sijaan kyllä paistaa läpi.

Mikä on siis vammaisten oikeuksien, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden laita Nurmijärven kunnan päätöksenteossa? Päätös neuvostojen mahdollisesta yhdistämisestä tehdään helmikuun valtuuston kokouksessa. Valtuutetuilla on iso vastuu siinä, millaisen viestin demokratian toteutumisesta sekä vammaisten ja ikäihmisten näkemysten arvostuksesta haluavat lähettää. Viisautta tämän äärelle!

Veli-Matti Aittola Keusoten vammaisneuvoston puheenjohtaja, Nurmijärven vammaisneuvoston varapuheenjohtaja

Leni Niinimäki kunnanvaltuutettu, aluevaltuutettu (vihr.), Vihreiden vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja