Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui käsittelemään tulevan vuoden budjettia kokouksessaan 15.11.2017. Listalla oli myös paljon puhetta aiheuttanut Luontolahjaan osallistuminen. Tällä kertaa asia hyväksyttiin ilman kysymyksiä ja äänestyksiä. Pidin aiheeseen liittyvän Vihreiden ryhmäpuheenvuoron (https://www.lenipispala.fi/2017/11/18/nurmijarven-kunnan-osallistuminen-luontolahja-kampanjaan-puhe-valtuustossa-15-11-2017/), jossa vielä selvennettiin sitä, mistä on kyse.

Itse budjetin käsittely sujui varsin jouhevasti ja talousravioon ei tehty kovin montaa muutosesitystä. Esitysten käsittely ja niiden äänestystulokset osoittavat kuitenkin kovien arvojen olevan vallalla. Hyvinvointitoimialalle tehdyt muutosesitykset koskivat kotihoitoon suunnatun lääkärinvakanssin palautusta, päihdehuollon, asperger- ja autismipalveluiden, kehitysvamma- ja vammaispalveluiden määrärahojen palautusta sekä lastensuojelun laitospalveluiden ostojen rahojen palautusta.

Lastensuojelun rahoista äänestettiin esityksestäni jo kunnanhallituksessa. Kirjoitin myös aiheeseen liittyvän kirjoituksen paikallislehteen ( https://www.lenipispala.fi/2017/11/18/budjettihygieniaa/ ), jossa halusin tuoda esille tämän leikkauksen olevan vain budjettihygieniaa. Rahojen vähennys ei poista niiden tarvetta; lastensuojelun laitoshoidon kustannukset ovat olleet rajussa nousussa, kuten myös asiaan herännyt Nurmijärven Uutiset uutisoi viikonvaihteen 18-19.11.2017 ilmestyneessä lehdessä ( http://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/581109-lasten-kiireellisissa-sijoituksissa-raju-kasvu-nurmijarvella-tavallista-enemman ). Valtuusto ei kuitenkaan nähnyt tarvetta rahojen palautukseen, vaan äänin 27-23 hylkäsi palautusesityksen. Palautuksen kannalla olivat koko Vihreiden, Sosiaalidemokraattien, Vasemmiston ja Perussuomalaisten valtuustoryhmät, kuten muissakin hyvinvointitoimialaa koskevissa muutosesityksissä. Kovien arvojen Kokoomus ja Keskusta eivät näytä näkevän tarvetta heikoimmassa asemassa olevien ryhmien, kuten vanhusten, vammaisten tai lastensuojelulasten määrärahojen ennallaan säilyttämiseen. Heiltä voidaan ottaa pois. Ainoat muutosesitykset, jotka nämä kaksi suurinta ryhmää tekivät liittyivät teiden kunnossapitoon sekä kiinteistöveroon. Karrikoiden heitä siis kiinnostavat vain kuoppaiset tiet ja verot. Tärkeitä asioita nämäkin, mutta kohdistuvat vain välillisesti kuntalaisiin.

Vilkasta keskustelua käytiin myös Johannes Haapalaisen (KD) esityksestä luomumaidon käyttöönotosta päiväkodeissa ja kouluissa. Luomumaidon tarjoaminen nurmijärveläisille lapsille päiväkoti- tai koulupäivän aikana olisi lisännyt menoja 20 000 euroa. Aika mitätön summa monen miljoonan budjetissa. Suurin osa valtuutetuista ei osannut nähdä asian kasvatuksellista näkökulmaa saati sitä. että terveysvaikutusten lisäksi asialla on myös markkina-arvoa.  Vastuulliset ympäristön ja terveyden huomioivat päätökset ovat nykypäivää, joita aikaansa seuraavat ihmiset arvostavat. Vaikuttaa siltä, että Nurmijärvellä ei uskalleta tehdä rohkeita, tulevaisuuteen suuntaavia päätöksiä on sitten kyseessä joukkoliikenne, lukioratkaisu tai luomumaito. Äänestystulos torppasi luomumaidon tylysti lukemin 33-17. ”Nurmijärvi on ilmiö” -slogan alkaa tällaisten päätösten myötä kuulostaa komedialta.

Sirkka Rousun (SDP) esitys pakolaisohjaajan pestin kokoaikaistamisesta hyväksyttiin niukasti äänin 24-26, 1 poissa. Perusteluissa oli aiheellisesti muistutettu siitä, että ohjaajan työtehtävät kohdentuvat pakoilaisten lisäksi myös muille maahanmuuttajille. Vieraskielisiä asukkaita Nurmijärvellä on tällä hetkellä 1400.

Valtuuston kokouksen tauoilla kunnanhallitus kokoontui kaksi kertaa. Ensin nuijimaan lisärahaa Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymän hallintokuluihin ja toisella kerralla pohtimaan uudelleen verotuloennustetta. Nostamalla arviota verotuloista reilulla miljoonalla, budjetin luvut saatiin hieman kauniimmiksi ja alijäämää ensi vuodelle tässä talousarviossa on – 2,7 miljonaa euroa. Kiinteistö- ja tuloveroprosentit valtuusto päätti säilyttää ennallaan.

Tulevien vuosien investoinnit nostavat kunnan velkamäärä vuoteen 2020 mennessä niin, että sitä on noin 5100 euroa per asukas. Sangen suuri luku siis, joka edellyttää sitä että investoinnit myös kantaisivat hedelmää uusien asukkaiden, maanmyynti- ja yhteisöverojen muodossa. Tämä edellyttää myös päättäjiltä viisautta tehdä Nurmijärven imagoa positiivisessa mielessä kohottavia päätöksiä.