Vihreät piti puoluekokouksensa Espoossa 28.-29.9.2024. Pidin kokouksessa puheen liittyen entisen oppilaani, Vilin ja hänen perheensä, tilanteeseen. Seuraavassa puheeni:
Hyvä puoluekokousväki,
Vuosi sitten Seinäjoella kerroin teille kehitysvammaisesta, autistisesta oppilaastani Vilistä, joka oli päättänyt peruskoulun ja oli, kaikesta lainsäädännöstä huolimatta, vailla mitään palveluita.
Ehkä osa teistä näki keväällä Asian ytimessä- ohjelman, jossa Vilin silloisesta arjesta kerrottiin, mutta mikä on tilanne nyt?
Vilille järjestyi keväällä päivätoimintapaikka, vuosi tarpeen jälkeen. Vilin tarvitseman vähintään puolen vuoden tutustumisen sijaan, aikaa uuteen totutteluun oli pari viikkoa. Tällä hetkellä Vilin isä on pakotettu jäämään pois omasta työstään siihen asti, että toiminta saadaan ylipäätään resurssoitua sekä tutustutettua Vili uusiin rutiineihin ja ihmisiin.
Lain mukaista tilapäishoitoa perheellä ei ole, joten vastuu on heillä 24/7. Vammaispalvelusta oli ohjeistettu olemaan yhteydessä sosiaali- ja kriisipäivystykseen, mikäli voimat loppuvat. Isän oltua sinne ennakoivasti yhteydessä, palvelusta oli sanottu, että jos kenenkään henki tai terveys ei ole uhattuna, niin tukitoimet tulee suunnitella vammaispalvelun kanssa!
Vilille on myös tiedusteltu pysyvää asumispaikkaa useammalta eri palveluntuottajalta – Viliä ei niihin huolita, on väärää asiakassegmenttiä.
Kirsikkana kakussa; Vili pääsi kesällä hoitojaksolle erikoissairaanhoidon piiriin kuuluvaan yksikköön, tarkoituksena saada Vilin vointi paremmaksi. Ensimmäisen hoitoviikon aikana Vilistä tehtiin kolme rikosilmoitusta. Siis vaikeasti kehitysvammaisesta nuoresta tehtiin rikosilmoituksia aggressiivisuuden, eli juuri sen asian vuoksi, mihin hän tuli apua hakemaan! Miten on mahdollista, että kehitysiältään pienen lapsen tasolla olevasta henkilöstä voidaan tehdä rikosilmoitus?
Miltä kuulostaa? Tällainen on useamman kehitysvammaisen nuoren kohtalo.
Perhe on tehnyt kaikkensa ja ylikin. Omalta osaltani olen yrittänyt tuoda vaikeimmin kehitysvammaisten elämän epäkohtia julki, mutta yksin en saa aikaan muutosta. Tarvitaan joukkovoimaa. Ei aplodeja tälläkään kertaa kiitos, vaan käsi ylös, kuka muu on mukana?